Mulla on ollut joulusta asti jo ihan kamala koirakuume. Vaikka tiedän, että meille ei toista koiraa pitkiin aikoihin tule, haaveilen silti yhdestä tietystä rodusta oikeastaan päivittäin - pinseristä.
En siis tarkoita kääpiöpinseriä, vaan sitä isompaa pinseriä.
Pinseri vaikuttaa jotenkin niin täydelliseltä.
Se on juuri oikean kokoinen, ei liian pieni eikä liian iso. Itsehän en ihan hirveästi välitä pienistä koirista, minkä takia onkin aika ihmeellistä että mulla on chihuahua. Nemo on kuitenkin erinomainen koira mulle nyt, sen ruokiin ei mene paljon rahaa ja sitä on helppo kuljettaa mukana (reissataan aika paljon Parkano-Vaasa väliä), ja sillä on myös tilaa liikkua vaikka asutaan yksiössä. Pienestä koirasta on kuitenkin aina oma murheensa, sen kanssa saa olla koko ajan varuillaan. Tottakai siis pidän pienistä koirista yhtälailla kuin muistakin, mutta tarkoitan omana koirana.
Pinseri on kokonsa lisäksi muutenkin ulkonäöllisesti sellainen mistä pidän. Musta koira (haluan siis mustan) jolla on lyhyt karva. Se myös muistuttaa paljon dobermannia, josta myös olen haaveillut jo parin vuoden ajan.
Ulkonäön lisäksi pinserin ilmeisesti hieman haastava luonne kiehtoo. Pinseri ei myöskään ole ilmeisesti erityisen suosittu rotu, mikä on mielestäni myös ihan kiva asia, niin ei ainakaan ole ihan jokaisella vastaantulijalla samanlaista koiraa.
Haaveena olisi saada pinseri, jonka kanssa voisi harrastaa vaikkapa vähän agilityä tai muuta vastaavaa, ja jonka kanssa pääsisi kiertelemään näyttelyissä niin että sielä vielä pärjäisikin.
Ehdottomasti hankkimaan Pinseri! Persoonallinen ja haastava, mutta antaa paljon. Ei todellakaan mikään palveluskoira, mutta herkuilla voi aina lahjoa. Voisi sanoa, että hieman erikoinen rotu kaikkine herkkyyksineen ja piippailun vuoksi.
VastaaPoistaPinseri ei kovinkaan usein sovellu agilityyn tai muihin harrastuksiin, sillä Pinserillä ei ole miellyttämisenhalua (tai ei ainakaan niin suuri kuin noutajilla tai paimenkoirilla). Oman pentupinskuni kanssa olen hieman tokoillut, mutta siitäkään ei vielä osaa sanoa soveltuuko lajiin.
Toki on pinsereitä, jotka harrastaa ja pärjää agilityssä ja muissa harrastuksissa.
Lue ihmeessä pinserit.fi keskustelua ja pinseriä hankkimaan :)
Joo harva pinseri vissiin kovin hyvin pärjää agilityssä yms mutta eipä se haittaa, lähinnä koiran takia harrastaminen vois olla mukavaa kun aktiiviselle koiralle tuskin pelkkä narussa lenkkien heittäminen riittää pidemmän päälle :) ei siis välttämättä ole tarkotus menestyä!
PoistaTäytyykin varmaan seuraavaksi mennä tonne lueskelemaan, muilla keskustelupalstoilla kun ei tunnuta ymmärtävän pinserin päälle :D
Itsekin aluksi "pelästyin" että pinseri olisi liian haastava tms. mutta me ollaan kyllä pärjätty. Pinseriä hankkiessa kannattaa todella miettiä ottaako uroksen vai nartun. Nartut tuppaavat olemaan hyvinkin kieroja ja helposti saakin sitten asiat läpi. Urosten kanssa on helpompaa, kun yhteentörmäys on aina suora.
VastaaPoistaJa menestykseen tarvitaan paljon ja harva siihen pyrkii. Pinseri (kuten muutkin rodut) tarvitsevat paljon aivotoimintaa ja toki myös liikuntaakin, mutta aivotoimintaahan ei voi korvata liikunnalla.
Ja pinsereillä tuntuu olevan kaikenlaisia hölmöjä juttuja; nukkuvat pitkään, piippaus (pinserit.fi keskustelusta löytyy tästä) ja tarpeeton neiteily ja helposti loukkaantuminen. Todellakin persoonallisia koiria <3
Joo kyllä mullekin tuli mieleen että haluanko oikeesti taas yhden uuden vaikean koiran, mutta tuskin pinserikään nyt oikeesti on niin kamala mitä jotku väittää. Paljonhan se on omistajasta ja koulutuksestakin kiinni. Alunperin mietittiin narttua mutta jotenkin se uros kuitenkin houkuttelis enemmän. Senkin takia kun toi mun chihuahuakin on uros. Toi pinserin persoonallisuus on kyllä yks minkä takia pinseri kiehtoo. Se sopis varmaan loistavasti ton chihun kaveriksi kun silläkin on kaikkia ihan ihmeellisiä omia juttujansa :)
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista