Kesä on ollut niin kuuma että mitään ihmeellistä ei olla oikein pystytty tehdä. Ollaan käyty aamupäivästä pienillä lenkeillä ja muutaman kerran ollaan käyty uimassa. Jo pienillä lenkeillä Nemo alkaa tökkimään nenällänsä mua pohkeesta ja kun katson sitä niin se on juuri sen näköinen että
eikö pliiiis voitais mennä jo takas kotiin..
Nemosta on tullut oikein erityisen mukavuudenhaluinen, lenkkeillä ei enää jaksa ja yöt kuuluu nukkua mielellään mun vieressä sängyssä...
Munhan piti ajella Nemolta kesäks kaikki karvat pois, mutta alkukesä oli sen verran viileä että silloin ei viitsinyt ja nyt ei enää kannata kun ollaan niin lähellä syksyä. Siistin kuitenkin taas karvoja saksilla niinkuin viime kesänäkin.. Nemohan on periaatteessa lyhytkarvainen, mutta joistain kohtia karvat kasvaa yllättävän pitkiksikin, niin näin kesällä oon niitä yleensä vähän lyhentänyt. Mutta ens kesänä ajellaan karvat! Nemolla kasvaa karvat niin nopeasti ja helpottais varmaan koirankin oloa kun pitkät mustat karvat olis hetken aikaa pois.. Eikä tarvis olla ehkä ihan jatkuvasti imuri kädessä..
Tän syksyn ostoslistalla onkin nyt monien hehkuttama furminator! Onko kellään kokemuksia tästä vekottimesta?
Tossa muutama viikko sitten perjantaina Nemo oli vähän kipeä. Se todennäköisesti nielasi palan kuivatusta possunkorvasta liian isona mikä jäi jumiin johonkin henkitorven lähettyville.. Koira piti ihan jatkuvaa röhkimistä (reverze sneezing) mikä otti niin voimille, että Nemo vaikutti tosi kipeältä. Se söi ja joi silti ihan normaalisti, minkä takia epäiltiin myös nenäpunkkia. Tosin oireen tulivat luun syömisen jälkeen.. Elälinlääkäri oli sitä mieltä että pitää odotella viikonlopun yli ja viedä sitten lääkäriin jos ei mene ohi. Ohjeena oli antaa jotain karheata ruokaa. Annettiin sitten nappuloiden ja lihan lisäksi keksiä ja makkaran paloja. Vielä lauantaina ei olisi uskonut, mutta oireet menivät vähitellen ohi ja sunnuntai-iltana Nemo jo leikki ja oli aika normaali muutenkin.
Keväällähän Nemo nielaisi kuivatun possunkärsän palan liian isona, minkä seurauksena koira vaan itki ja vinkui eikä pystynyt liikkumaan. Koitin oksennuttaa silloin, mutta niinkun jo aiemmin olin todennut niin Nemoa on hyvin hankala yrittää saada oksentamaan. Kohtaus meni kuitenkin ohi kun suolan jälkeen koira joi runsaasti vettä.
Nyt onkin ollut mietinnässä että mitä luita noin pienelle koiralle voi oikein antaa kun tuntuu, että aina tapahtuu jotain kun luita syödään.. Pitäisi varmaan antaa vaan jotain erityisen pehmeitä luita?
Irtiolot on tosiaan sujunut aika hyvin koko kesän. Nemo käy jopa hoitamassa asiansa yksin vapaana pihalla kun avaa oven ja sanoo että käy pissalla! Kertaakaan se ei ole karannut kunnolla, mikä on jo aika hyvin.
Toisien koirien kanssa on myös sujunut aika hyvin! Jennin kanssa uittoreissu (edellinen postaus) sujui tosiaan aika hyvin ja rähistä ei juurikaan tarvinnut vaikka Nemoa selkeästi pelotti kun Jenni riehui ja juoksi päältä.
Otin Nemon myös mukaan kerran maalle, missä se sai Paten kanssa tutkia paikkoja. Sielä oli häkkien takana pari jämtlanninpystykorvaa joille Nemo kävi välillä vähän haukkumassa, ja Paten lisäksi toinen bordsu Pörri, jonka kanssa Nemo tuli myös aika hyvin juttuun. Pate on ihan ylivoimasesti paras kaveri, mutta myös Pörri oli ihan kiva. Pate ja Pörri on molemmat kilttejä ja rauhallisia eikä välitä vaikka niille vähän haukkuisi. Ne ei kyörää ja jahtaa Nemoa, ja jos Nemo ärähtää niin ne antaa heti olla ja lähtee pois.
Muiden koirien lisäksi Nemo tutustui Paten mukana kissaan ja poneihin. Uskalsin jopa jättää nämä kaverukset ulos kahdestaan vapaaksi vaikka itse menin sisälle, siinä ne hienosti pysyi ulko-oven lähettyvillä.
Ei voi muuta sanoa kun että Nemo on ollut aika kunnollinen kaveri koko kesän, ihan saa ylpeä olla! Ehkä siitä vielä saadaan hiottua ihan kelpo esimerkki seuraavalle koiralle ensikesään mennessä :)
